Taipaleen Koulun alkutaival Vehkaojalla Kuoreveden arkistosta löydettyjen asiakirjojen perusteella:

(teksti on lähetetty sähköpostilla Hallista)

" Kuoreveden kunnan kunnalliskertomuksessa mainitaan vuoden 1941 Kunnanvaltuuston kokouksissa Opetus- ja valistustointa koskevien käsiteltyjen asioiden luettelossa, että tehdasalueelle päätettiin perustaa väliaikaisesti 1-opettajainen yläkansakoulu ja 36-viikkoinen alakansakoulu. Kouluhuoneistoksi päätettiin vuokrata tehdasalueelta yksi tyyppitalo.

Vuokrasopimuksen kunnan puolesta allekirjoittamaan valittiin kunnankirjuri Leo A. Ylinen. Tehdasalueelle perustetun kansakoulun johtokuntaan valittiin vuosiksi 1941-1942 insinööri A.A.Sarparanta, työnjohtaja V.Virtanen, tarkastaja Y. Klami, työnjohtaja Kalle Virtanen, viilaaja K. Boman ja pienviljelijä Herman Saronoja. (6.6.1941 kvalt § 9).

Samana vuonna perustettiin myös uusi kansakoulupiiri, jonka nimeksi määrättiin Taipaleen kansakoulupiiri ja sen mukaan piirin kansakoululle Taipaleen kansakoulu. Uusi piiri käsittää pääasiallisesti teollisuusalueen ympäristöineen. (Kvalt 31.7.1941 §6 - 7.) Samoin määrättiin Taipaleen piirin kansakoulun paikka ja tontin suuruus ja tontin hankkija. (Kvalt 31.7.1941 § 8.)

Kunnalliskertomuksen Opetus ja valistustoimi -kappaleessa kerrotaan, että Taipaleen piirin väliaikaisena yläkansakoulun opettajan toimi kansakoulunopettaja Edla Korhonen ja alakansakoulun opettajana Aino Mäkeläinen sekä yläkansakoulun veistonohjaajana Antero Kilpiö.

Oppilasmäärä on ollut 31.12.1941 Taipaleen koululla 50 kansakoululaitoksen kustannuksia esittävässä taulukossa.

Ylläolevan perusteella koulua on nimitetty Taipaleen kouluksi ainakin virallisissa asiakirjoissa. Vehkaojan koulusta ei ole mainintoja, mutta tuossa ensiksi mainitussa §:ssä puhutaan Vehkaojan asuntoalueen tyyppitalon vuokrasopimuksesta.

Tuossa toisessa §:ssä Taipaleen kansakoulupiirin rajat: Valtion Lentokonetehtaan Kuoreveden Työpajojen ja Veljekset Karhumäki O/Y:n tehdasalueet omakoti- ja asuntoalueineen kokonaisuudesssaan, Kolhinkylästä Järvensivu ja Perälä nimiset tilat. Suinulan kylästä Helmelä, Kaukola, Hietala, Rantala ja Selänpää nimiset tilat. Koulupaikaksi suunnitellaan puolustuslaitoksen käyttöön varatun maa-alueen pohjoisinta nurkkausta, jota rajoittaa pohjoisessa Vehkaojan asuntoalueelle johtava tie ja idässä valtion maantie. Oppivelvollisia lapsia tällä alueella on 7-8 vuotisia 23, 9-12 vuotisia 52 ja 13-14 vuotisia 27.

§:ssä 7 on sitten, että koska tehdasalueesta on muodostettu eri kansakoulupiiri, joka vaatii oman kansakoulunsa, päätettiin yksimielisesti perustaa tehdasalueelle yläkansakoulu 36-viikkoisen alakansakoulun kanssa. Samassa §:ssä jatketaan myöhemmin, että Taipaleen kansakoulupiirissa avataan elokuun 1 päivästä 1941 tavallinen yläkansakoulu ja 36-viikkoinen alakansakoulu vuokrahuoneistossa. Johtajaopettajan virkaan liittyy velvollisuus opettaa poikien käsitöitä. Oppivelvollisuus jatko-opetuksineen tulee piirissä täyteen voimaan 1 päivänä elokuuta 1941. Oma koulutalo, mikäli mahdollista rakennetaan 1 päivään elokuuta 1942. "

Muuta haaviin tarttunutta

Vuonna 1943 Opettajiksi tulivat jo Veli ja Asta Lehikoinen.
Olli Poutanen toimi veistonopettajana jonkin aikaa.

Taipaleen koulurakennus valmistui vuonna -49, jolloin kansakoulu Vehkaojalla loppui.

Koululla toimi 40-luvulla myöskin Hallin Kirjakaupan edeltäjä, jota hoiti Veli Lehikoinen. Veli Lehikoinen kertoo kirjakaupastaan (Äänite)

Kuvassa Lehikoisen perhe v.-47. Heikki äitinsä sylissä. Velin vieressä Pauli Kaste, Astan veli ja toisella puolella opettaja Ida Karstinen, Heikin kummi.

Alemmassa kuvassa koulun opettajat Kyllikki Kärkkäinen ja Salme Pietilä koulun rappusilla vuonna -42. Kuva kirjasta Perinnealbumi -Pirkanmaa I